Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2012.

Kalanpelastaja / Annelies Verbeke

Kuva
Kalanpelastaja / Annelies Verbeke
Vissen redden, suomentanut Mari Janatuinen
Avain, 2011,  185 s.

Olen aika hyvä arvaamaan juonia. Amerikkalaiset elokuvat ovat selviöitä, niiden loppuratkaisun pystyy kertomaan etukäteen melkein aina, genrekirjat ovat usein helppoja ja ns. vakavammassa kirjallisuudessakin on silloin tällöin jo alussa viestejä siitä, mihin ollaan menossa. Eikä siinä mitään, se on usein iso osa kirjan viehätystä, aprikoida mitä tulee tapahtumaan ja riemastua kun arvaus osuu oikeaan.

Mutta nyt sattui luettavaksi kirja, joka yllätti käänteissään useammin kuin kerran. Ja se tuntui virkistävältä, hämmentyminenkin voi joskus olla hieno tunne, ainakin kun sen saa tehdä rauhassa itsekseen kirjaa lukiessa.
" Monique Champagne oli hyvin tietoinen siitä, että evolutiivisesti tarkasteltuna hänessä oli kala, ja ymmärsi kyllä, että hänen sydänsurunsa olivat kalasta kaukana. Hän oli lukenut Darwinia ja tajunnut, ettei evoluutiota tullut pitää päämäärähakuisena eikä ihmistä sen pää…

Etten palaisi tuhkaksi / Gaute Heivol

Kuva
Etten palaisi tuhkaksi/ Gaute Heivoll
Før jeg brenner ned / suomentanut Päivi Kivelä
WSOY, Aikamme kertojia, 2012, 306 s.

"Hän vaihtoi pari sanaa ulkona vartioivan konstaapelin kanssa. Sitten hän lähti laskeutumaan rinnettä Odd Syvertsenin talolle päin. Sieltä hän näki talonsa jäännökset. Hän tunsi itsensä muukalaiseksi uusissa vaatteissaan, mieheksi joka oli ollut pitkään poissa ja jota kukaan ei tuntenut ja joka oli lisäksi kulkenut harhaan. Hänestä tosiaan tuntui että hän oli kulkenut harhaan tai ei oikein muistanut missä hänen talonsa oli, talo jossa hän oli asunut viimeiset kolmekymmentäviisi vuotta elämästään. Hän lähestyi paikkaa hiljaa ja varovasti aivan kuin raunioissa olisi nukkunut joku, jota ei missään tapauksessa saanut herättää. Hän tuli tielle, pisti kädet taskuunsa ja käveli hitaasti eteenpäin. Sitten hän pysähtyi, ja siihen, parinkymmenen metrin päähän, hän jäi pitkäksi aikaa katselemaan. Kuin ei olisi saanut näystä kyllikseen. Hän katseli. Katseli. Katseli. Hän o…

Joku on nukkunut vuoteessani / Kristiina Lähde

Kuva
Joku on nukkunut vuoteessani / Kristiina Lähde
Teos, 2012, 220 s.

Eräänä aamuna herätessään nainen löytää sängystään vieraan miehen. Aika pian alkaa vaikuttaa siltä, että mies asuu samassa asunnossa, on asunut jo jonkin aikaa.

Kun kuulin tästä upean mielipuolisesta alkuasetelmasta, kiinnostuin. Sitten kirjailijaa haastateltiin aamutv:ssä ja mielikuva muuttui. Tarina alkoi vaikuttaa oikealta kliseiden sumalta: mies ei puhu, nainen ja mies eivät kohtaa, parisuhde on kulissi ja puolisot  kaavoja toistavia robotteja. Eipä paljon kiinnostanut enää, mutta olin varannut kirjan jo aiemmin ja kun se tuli, aloin kuitenkin lukea. Onneksi! Mitään näin mielenkiintoista, hauskaa ja ajatuksia herättävää en ole nimittäin lukenut pitkään aikaan.

Tarinan juonikin on nokkela, mutta parastaan romaani tarjoaa silti kappale- ja lausetasolla. Kieli on kirkasta ja kaunista ja kerronta polveilee mitä hienoimmissa ajatusrakennelmissa. Ideat ovat  tuttuja ja tunnistettavia,  asioita joita varmasti monet meistä…